Tervetuloa tutustumaan Luonnonväripaletti-näyttelyyn!

 

Villa Artussa Hyvinkäällä esillä oleva Luonnonväripaletti-näyttely esitellään kuvien, videoiden, tekstien ja verkkonäyttelyn avulla. Lisäksi mukana on pohdinta- ja työpajatehtäviä. Niitä voi tehdä kotona, koulussa tai varhaiskasvatuksen ryhmissä. Työpajatehtävät on sijoitettu näyttelystä kertovan tekstin lomaan. Näyttely on jaettu teemoihin, joista voi valita jonkun tai perehtyä kaikkiin.

Näyttelyyn voi tutustua katsomalla videon, joka on kuvattu galleriassa. Näyttelyvideon pääsee katsomaan tästä linkistä.

Villa Artussa luonnonmateriaaleilla tehdyistä värjäyksistä kertovan videon pääsee katsomaan tästä linkistä.

Näyttelyssä esillä olevia kansainvälisen lasten ja nuorten taiteen arkiston teoksia voi katsella tarkemmin Luonnonväripaletti-verkkonäyttelyssä. Verkkonäyttelyitä pääsee katsomaan tästä linkistä.

 

Väriä ja voimaa luonnonkasveista 

 

 

Näyttelyssä tarkastellaan luonnonvärejä luonnonsuojelun, ekologisten teemojen ja tulevaisuusajattelun kautta. Idea näyttelyyn tuli kesän kasvien väriloistosta ja kasvien ja sienien käyttämisestä värjäämiseen. Lähtökohtana toimi myös kysymys siitä, kuinka luonnonvärejä ja -materiaaleja voi hyödyntää luontoystävällisellä tavalla taidetyöskentelyssä. Näyttely aloittaa Villa Artussa toiminnan, jossa suunnataan yhdessä lasten ja nuorten kanssa kohti ekologisesti kestävämpää tulevaisuutta.

 

 

Näyttely rakentuu 76 teoksen ympärille, jotka on koottu kansainvälisestä lasten ja nuorten taiteen arkistosta. Eri aikoina tehdyt teokset paljastavat, että luonnosta huolehtiminen on ollut lasten ja nuorten mielissä tärkeää jo useilla vuosikymmenillä. Teemoina ovat ekosysteemille elintärkeät asiat kuten vesi, valo ja pimeys, metsät, hyönteiset, sienet ja mikrobit. Kaikkia tarvitaan, niin pieniä hyönteisiä kuin puhdasta vettä ja sopivasti auringon valoa, jotta kasvit pystyvät tuottamaan happea, muokkaamaan maata ja tuottamaan väriaineita myös ihmisten käyttöön. Näyttelyssä esillä olevia arkiston teoksia voi katsella tarkemmin verkkonäyttelyssä. Verkkonäyttelyitä pääsee katsomaan tästä linkistä.

Näyttelyssä olevien kankaiden ja lankojen toisiinsa sointuvat värit syntyivät tuottaja Nina Laaksosen ja käsityönopettaja Niina Vyyryläisen viime kesän ja syksyn kasvivärjäyskokeiluissa. Värjäämisestä kerrotaan videon, valokuvien ja värjäysmallien avulla. Hyvinkään kuvataidekoulun oppilaat tutkivat vedenpinnan liikkeitä syksyisessä luonnossa. Heidän maalauksistaan muodostuu galleriassa virtaava puro. Oppilaat ovat kokeilleet myös ekopainantaa ja tehneet tussipiirustuksia järviruo’oista. Valokuvaaja Tero Makkonen kuvasi näyttelyä varten videon metsäpurosta ja valokuvasi värjäyksissä käytettyjä luonnonkasveja. Näyttelyä on tukenut Uula Color Oy lahjoittamalla muovittomia maaleja, joilla on maalattu näyttelyrakenteita.

Luonnonvärien tutkiminen voi innostaa kierrättämiseen ja luontoarvojen vaalimiseen. Näyttelyssä pääsee myös visioimaan kestävää tulevaisuutta. Jokainen voi pohtia nykyhetkeä ja tulevaisuutta esittämällä oman Entä jos? -kysymyksenä. Näyttelyn tulevaisuusosio on tehty yhteistyössä Annantalon ja Tulevaisuuskoulun kanssa.

Näyttelyyn voi tutustua katsomalla videon, joka on kuvattu galleriassa. Näyttelyvideon pääsee katsomaan tästä linkistä.

Näyttelyn on valokuvannut näyttelymestari Anu Haikonen.

 

Valo ja pimeys, metsät ja niiden asukkaat

 

 

Näiden teosten aiheena on valo ja pimeys.

Kun mietitään luonnon ekosysteemiä, ajatellaan usein valoisaa aikaa, jolloin kaikki on näkyvissä, kukat kukkivat ja eläimet ovat virkeinä liikkeellä. Myös pimeys on tärkeää. Valon ja pimeyden vuorottelulla on monia merkityksiä niin kasveille kuin eläimillekin. Yön aikana kasvit kasvattavat vartta, runkoa ja juuria. Valoisan aikaan taas lehdet ottavat vastaan valon vaikutukset kasvin hyväksi ja kasvit pystyvät tuottamaan väriä sekä lehdissään että kukissaan. Luonnon monimuotoisuus jatkuu maan alla, jossa on pimeää. Esim. porkkana ja punajuuri saavat värinsä pimeässä. Teokset näyttävät miten erilaisia luontoympäristöjä meillä on. Niitä kaikkia yhdistää valon ja pimeän vaihtelun rytmi.

Teostietoja ja tarkempia teoskuvia pääsee katsomaan tästä linkistä.

 

 

Valon vaikutus metsässä vaikuttaa tunnelmaan: ollaanko aamuauringossa vai illan kajossa. Lähimetsästä löytyy tuttuja polkuja, kiviä ja puita, joiden suojissa elävät erilaiset hyönteiset. Hyönteisillä on monia tärkeitä tehtäviä: ne pölyttävät kasveja, ovat merkittävä osa ravintoketjua ja hajottavat orgaanista ainetta.

Teostietoja ja tarkempia teoskuvia pääsee katsomaan tästä linkistä.

 

 

Teostietoja ja tarkempia teoskuvia pääsee katsomaan tästä linkistä.

 

Työpajatehtävä: Kuhinaa, räpistelyä, luikerrusta, kipitystä

Tehtävä soveltuu varhaiskasvatuksen ja alakoulujen ryhmille sekä kotona tehtäväksi.

Tarvikkeet: tukevaa paperia, värejä (puuvärejä, tusseja, vesivärejä jne.), sakset, sinitarraa, (liimaa)

Sulje silmäsi ja ajattele metsää. Metsä voi olla mielikuvitusmetsä tai metsä, jossa olet käynyt. Kuvittele olevasi siellä. Mitä kuulet? Mitä haistat? Mitä tunnet? Onko siellä pimeää vai valoisaa? Metsä on täynnä hyönteisiä, jotka surisevat, pörisevät ja sirittävät ja ne liikkuvat hyvin eri tavoin. Toiset lentävät, toiset ryömivät, jotkut kaivautuvat maan alle.

Tee paperille kuva hyönteisestä piirtämällä ja/tai maalaamalla. Kun hyönteinen on valmis, leikkaa se irti paperista. Hyönteiselle voi tässä vaiheessa liimata lisäosia, esimerkiksi siivet, imukärsän tai jalkoja. Kiinnitä hyönteinen sinitarralla sille sopivaan paikkaan. Kulkeeko se ihan lattian rajassa? Vai onko se lentänyt ikkunaan? Ehkä se onkin pöydän alla! Voit tehdä myös useita erilaisia hyönteisiä tai vaikka muurahaisten joukon.

 

Värejä luonnonmateriaaleista

 

 

Puun runko on saanut oksilleen pehmeän sävyisiä kankaita ja lankoja. Ne on värjätty luonnonväriaineilla.

Kasvivärjäys oli pääasiallinen tapa värjätä vaatteita ja tekstiilejä 1500-luvulla ja sen jälkeenkin. Myöhemmin mukaan tulivat synteettiset värit ja väriaineita alettiin ostaa muualta. Nykyään suurin osa kaupallisista tuotteista on synteettisesti värjättyjä. Mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Riittääkö vesi ja kestääkö maapallo kaiken sen jätteen, jota me ihmiset tuotamme?

Nykyihmiset ja myös teollisuus ovat kiinnostuneet luonnonvärjäyksestä uudelleen. Parhaiten luonnonvärjäykseen soveltuvat luonnolliset kuidut kuten villa, puuvilla ja silkki, joille myös näyttelyn värjäyskokeilut on tehty.

 

 

Luonnonväreillä värjättyjä silkkihuiveja.

 

 

Luonnonväreillä värjättyjä villalankoja.

Mistä luonnonväriaineita sitten saadaan? Niitä saadaan esimerkiksi kasvien ja puiden lehdistä, kukista, kävyistä, sienistä, homeista, mikrobeista, tai ruokahävikistä, esim. sipulin kuorista, kahvin ja teen puruista, avokadon kuorista ja siemenistä. 

 

 

Myös ruoka-aineilla voi värjätä. Teoksista löytyvät mm. mustikka, punajuuri, porkkana, punakaali, kahvi, tee, sipulit ja sitruuna. Sitruuna muuttaa väriliemen väriä koska liemen happamuus-emäksisyys tasapaino muuttuu.

Tästä linkistä pääsee lukemaan lisätietoa värjäämisestä, jokamiehenoikeuksista, ruokahävikistä ja ekopainannasta. Teksteissä kerrotaan mm. värjäämisen historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta, pohditaan luonnonvärien käytön hyviä puolia ja haasteita, vertaillaan synteettistä ja luonnonväriä sekä kerrotaan luonnonvärien kemiasta. Värjäämiseen liittyvät tekstit on kirjoittanut Niina Vyyryläinen. Ruokahävikki- ja ekopainantatekstit on kirjoittanut Nina Laaksonen

Teostietoja ja tarkempia teoskuvia pääsee katsomaan tästä linkistä  ja tästä linkistä.

 

 

Valokuvaaja Tero Makkonen kuvasi värjäyksissä käytettyjä kasveja. Näissä kuvissa on järviruokoa ja lupiinia.

 

 

Lupiinista saa vihreää väriä.

 

 

Koivusta saa hennon vihreää ja kellertävää väriä.

 

 

Sipulin kuorista saa voimakasta keltaista ja pietaryrtistä vaaleaa keltaista väriä.

 

 

Järviruo’osta saa sekä vihreää että punertavaa väriä. Väriliemien valmistuksessa tarvitaan kattilaa, keittolevyä ja lämpömittaria.

 

 

Luonnonvärjäyksessä käytetään pureteaineita, jotka auttavat väriä kiinnittymään kankaaseen tai lankaan.

 

 

Videon ympärille on ripustettu eri maiden lasten ja nuorten tekemiä teoksia, joiden aiheena ovat käsityöt. Videolla näytetään miten värjäyksiä tehtiin Villa Artussa Hyvinkäällä verihelttaseitikki- ja samettijalkasienillä sekä marja-aronialla. Videon pääsee katsomaan tästä linkistä.

Teostietoja ja tarkempia teoskuvia pääsee katsomaan tästä linkistä.

 

 

Luonnonväreillä ja synteettisillä väreillä värjättyjä lankoja. Spiraalin keskellä olevat 7 kerää on värjätty synteettisillä väriaineilla.

 

 

 

Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilaat tekivät ekopainantamenetelmällä painokuvia kasveista. Värjäysliuos tehtiin vedestä ja ruosteesta. Kiinnitysaineena toimi lopuksi lisätty etikka. Papereita ja kasveja pinottiin kerroksittain tiiviiksi nipuksi ja niput laitettiin kuumaan liemeen muutamaksi tunniksi. Sen jälkeen kasvit poistettiin ja paperit eroteltiin yksittäin kuivumaan.

 

Työpajatehtävä: Maistuvaa maalausta

Tehtävä soveltuu varhaiskasvatuksen ja alakoulujen ryhmille sekä kotona tehtäväksi.

Tarvikkeet: tukevaa paperia (vesiväripaperi on paras vaihtoehto), sivellin, vesikuppi pensselin pesuun, lyijykynä, sitruunamehua, kahvia (esim. pikakahvista tehty vahva kahvi), mustikkamehua.

Mitä tapahtuu, jos maalataan ensin mustikkamehulla ja jatketaan sitten kahvilla ja sitruunalla? Nämä ruoka-aineet sopivat myös taiteiluun! Luonnostele paperille lyijykynällä kasvi tai monta kasvia. Kasvit voivat olla mielikuvituksellisia. Niillä voi olla piikkejä, kiemuraiset juuret, lonkeroita tai vaikka erikoisen muotoiset siemenet. Voit tehdä myös kokonaisen villin puutarhan. Kun piirros on valmis, sen päälle maalataan kahvilla ja mustikkamehulla. Maalaa näillä aineilla vuorotellen, vaikka ensin mustikkamehulla ja sitten kahvilla. Anna maalauspinnan kuivua ennen toiseen aineeseen siirtymistä. Maalaa lopuksi mustikkamehukohtia sitruunamehulla. Väri muuttuu!

Harrasta kotona -sivustolta löytyy Vantaan kuvataidekoulun video, jolla näytetään kahvilla, sitruunamehulla ja mustikkamehulla maalaamista. Voit käydä katsomassa videon tämän linkin kautta. Video löytyy Kuvataide- otsikon alta ja se on nimeltään Monivärinen maalaus marjamehulla, kahvilla ja sitruunalla.

 

Työpajatehtävä: Vaihda väriä!

Tehtävä soveltuu yläkoulujen ryhmille.

Tarvikkeet: tukevaa paperia (vesiväripaperi on paras vaihtoehto) ja/tai valkoista puuvillakangasta, sivellin, vesikuppi pensselin pesuun, kurkumalientä, punakaalilientä, sitruunamehua, soodaa, etikkaa, kuppeja liuoksille

Mitä tapahtuu, kun keltaiseen kurkumaliemeen lisätään ruokasoodaa tai sitruunamehua tai violettiin punakaalimehuun etikkaa? Työpajassa testataan luonnonaineiden, kurkuman ja punakaalin, käyttäytymistä väriaineena liuoksen happamuuden muuttuessa. Tutki yksinkertaisella kemiallisella kokeella mitä tapahtuu, kun kasviväriliuoksen happamuutta muutetaan vuoroin emäksisellä (ruokasooda) ja happamalla (etikka ja sitruuna) reagenssilla. Happamuuden muutos ilmenee värin muutoksena, jonka voi havaita silmämääräisesti. Maalaa näillä itse tehdyillä väreillä kankaalle tai paperille kasviaiheita.

 

Veden äärellä

 

 

Vesi on tärkeä elementti kaikille elollisille. 71 % maapallosta on veden peitossa. Tero Makkonen on kuvannut Nuuksion kansallispuistossa pientä metsäpuroa. Se jatkuu Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilaiden veden pinnan liikkeitä ja värejä kuvaavista maalauksista koottuna purona. Oppilaat kävivät syksyisen Vantaanjoen rannalla tarkastelemassa veden sävyjä. 

 

 

Oppilaat piirsivät ja maalasivat musteella näyttelyn puroa reunustavat järviruo’ot.

 

 

 

Kansainvälisestä lasten ja nuorten taiteen arkistosta kootut teokset näyttävät meille, minkälaisia vesistöjä ja veteen liittyvää elämää muualla maailmassa on. Kuvattuna on esimerkiksi kiinalainen lentävä vesiputous ja intialaisia kalastajia työssään. 

Teostietoja ja tarkempia teoskuvia pääsee katsomaan tästä linkistä.

 

Työpajatehtävä: Elämää vedessä

Tehtävä soveltuu varhaiskasvatuksen ja alakoulujen ryhmille sekä kotona tehtäväksi.

Tarvikkeet: muovailuvahaa, iso paperi, vesivärit, pensseli, vesikuppi

Tee metsäpuro, lampi tai lätäkkö ja vedessä asuvia eläimiä ja kasveja. Tutki veden värejä. Voit myös käydä ulkona tarkastelemassa jotakin vesialuetta. Mitä värejä ja sävyjä veden pinnasta heijastuu? Näkyykö pinnan läpi vedenalainen maailma? Näkyykö veden läpi pohjaan saakka?

Muotoile leikkaamalla isosta paperista vesialue. Ryhmä voi tehdä yhteisen vesialueen. Kostuta paperi ensin puhtaalla vedellä. Maalaa sitten veden pinta. Maalaa veden liikkeitä, värejä ja heijastuksia. Kostealla pinnalla vesivärit leviävät ja sekoittuvat toisiinsa. Anna maalauksen kuivua. Muotoile vesieläimiä ja -kasveja muovailuvahasta. Sijoita eläimet ja kasvit vesialueelle niille sopiviin paikkoihin.

 

Mikrobit, levät ja sienet 

 

 

Puro on johdattanut ekosysteemin pienimpien eliöiden, levien, sienten ja mikrobien äärelle, jotka myös tarvitsevat vettä elääkseen. Esimerkiksi sienistä 85-90 % on vettä.

Kaikki eliöt ovat täynnä mikrobeja. Mikrobien maailma on mielenkiintoinen. Ne mm. auttavat puita pysymään terveinä. Mikrobit ja muut pieneliöt auttavat maatumisessa, joka on hyvin monimutkainen prosessi. Mikrobit myös sitovat hiiltä maaperään. Metsässä liikkuessamme hengitämme pieniä määriä hyviä mikrobeja elimistöömme, mikä vahvistaa luontaista immuunipuolustusjärjestelmäämme.

 

 

Teostietoja ja tarkempia teoskuvia pääsee katsomaan tästä linkistä.

 

Ekologinen jalanjälki

 

 

Näissä teoksissa kuvataan ihmisen toiminnan vaikutuksia luontoon ja ympäristöön. Niissä kuvataan saastuttavia ja ympäristöä vahingoittavia asioita kuten tehtaiden päästöjä, roskaamista, metsähakkuita ja autoilua. 

Teostietoja ja tarkempia teoskuvia pääsee katsomaan tästä linkistä.

 

 

Teostietoja ja tarkempia teoskuvia pääsee katsomaan tästä linkistä.

 

 

Teostietoja ja tarkempia teoskuvia pääsee katsomaan tästä linkistä.

 

 

Myös luonnonsuojelua ja ekologisuutta tuodaan esille. Teoksissa hoidetaan puutarhaa, istutetaan puita, kierrätetään ja kerätään roskia ja puolustetaan eläinten oikeuksia.

Teostietoja ja tarkempia teoskuvia pääsee katsomaan tästä linkistä.

 

 

Teostietoja ja tarkempia teoskuvia pääsee katsomaan tästä linkistä.

 

Pohdinta- ja piirustustehtäviä

Tehtävät soveltuvat ala- ja yläkoulujen ryhmille sekä kotona tehtäväksi.

Tarvikkeet: paperia, kyniä.

 

Huomaa minut!

Mikä ympäristön tilaan liittyvä asia tarvitsisi mielestäsi enemmän huomiota? Miten ihmiset saataisiin huomaamaan tämä asia paremmin? Mitä ihmisten pitäisi tehdä, jotta tilanne korjaantuisi? Mitä itse voisit tehdä?

Laadi aiheesta kannanotto päättäjälle, mielipidekirjoitus lehteen tai kirje jollekin, jonka toivoisit kiinnittävän asiaan enemmän huomiota.

 

Suojele minua!

Mitä sinä haluat suojella luonnossa? Valitse yksi itsellesi tärkeä asia, jonka haluat suojella. Miksi se on sinulle tärkeä? Miten sinä voit suojella sitä? Miten muuta voivat suojella sitä?

Piirrä suojeltava asia ja suunnittele sille suoja. Suoja voi olla mielikuvituksellinen.

 

Kierrätä minut!

Kuvittele ja keksi jokin uusi kierrätystuote. Eli tuote, joka tehdään jostakin käytetystä ja kierrätetystä, esimerkiksi kierrätyslasista, kierrätyspahvista tai biojätteestä. Mistä materiaaleista uusi tuote on tehty? Miten se toimii? Mihin ja miten sitä voi käyttää?

Piirrä tuotteesta kuva. Tuote voi olla innovatiivinen ja mielikuvituksellinen.

 

Tulevaisuuden näkymiä

 

 

Kolme väittämää Roy Amaran kirjasta The Futures Field: How to Tell Good Work from Bad johdattavat miettimään tulevaa: 

Tulevaisuutta ei voi ennustaa

Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty

Tulevaisuuteen voi vaikuttaa

Lähde: Amara, R. (1981). The Futures Field: How to Tell Good Work from Bad. The Futurist XV(2).

Teostietoja ja tarkempia teoskuvia pääsee katsomaan tästä linkistä.

 

Pohdinta- ja keskustelutehtävä: Väitän että…

Oletko samaa mieltä vai eri mieltä väittämistä? Perustele! Keksi jokin tulevaisuuteen liittyvä väittämä. Keskustele parisi kanssa mitä mieltä hän on väittämästä. Pohtikaa yhdessä voisiko väittämä tulevaisuudessa pitää paikkansa.

 

Piirustus-/maalaustehtävä: Terveiset täältä sinne!

Tehtävä soveltuu ala- ja yläkoulujen ryhmille sekä kotona tehtäväksi.

Tarvikkeet: tukevaa paperia, vesivärit tai muita vesiliukoisia maaleja, pensseli, vesikuppi, kyniä (esim. lyijykynä, tusseja, puuvärejä), kirjekuori

Ajattele jotakin itsellesi tärkeää ja mieluisaa paikkaa. Kuvittele miltä paikka näyttää 10 vuoden kuluttua. Minkälaisia muutoksia paikassa on tapahtunut?

Piirrä tai maalaa kaksi kuvaa postikortin kokoiselle paperille: paperin toiselle puolelle kuva paikastasi tällä hetkellä ja toiselle puolelle kuva paikasta 10 vuoden kuluttua. Piirrä tai maalaa myös itsesi tähän paikkaan. Voit halutessasi kirjoittaa tulevaisuuden itsellesi viestin. Merkitse piirustuspäivän päivämäärä työhösi. Sulje kortti kirjekuoreen. Kirjoita kuoren päälle oma nimesi ja teksti ”saa avata xx.xx.2031”. Talleta kirje tulevaisuuden itseäsi varten.

 

 

Jokainen voi pohtia nykyhetkeä ja tulevaisuutta myös luonnon ja kasvien näkökulmasta ja esittää oman Entä jos? -kysymyksenä.

Entä jos tulevaisuudessa käytettäisiin vain luonnonvärejä? 

Entä jos kasvit kuulisivat meitä? 

Entä jos puilla olisi päätäntävaltaa? 

Entä jos ihmiset roskaisivat vähemmän?

 

Pohdinta- ja keskustelutehtävä: Entä jos?

Tarvikkeet: paperia, kyniä, sinitarraa tai teippiä

Laadi oma Entä jos? -kysymys ja kirjoita se paperille. Kootkaa kaikkien kysymykset yhteen ja kiinnittäkää ne esim. seinälle tai ikkunaan. Lukekaa lauseet ääneen ja keskustelkaa kysymysten herättämistä ajatuksista.

 

Tulevaisuuden suunnittelussa on tärkeää huomioida ekokansalaisuuden merkitys: Ihmisillä on suhde oman lähiluonnon lisäksi globaaliin luontoon.

Tulevaisuusväittämät ja Entä jos? -seinä olivat esillä Annantalossa vuonna 2019 olleessa Tulevaisuuslaboratorio-näyttelyssä, jonka tuottivat yhdessä Tulevaisuuskoulu ja Annantalo.